Halusin kertoa, kuinka yksittäinen rumpu syntyy. Prosessi on peruspiirteissään sama, yksityiskohdat vaihtelevat. Sain jälleen Nickiltä luvan (suurkiitokset siitä!) jakaa kanssanne hänen rumpunsa syntymän.
Ensin oli selkeä tunne siitä, että hänelle kuuluu toinenkin rumpu. Minun on tehtävä se hänelle. Koiran kanssa kävellessäni pohdin asiaa ja kuinka ollakaan metsätien pielessä oli PetroCanada-tynnyri! En ollut ikinä aiemmin nähnytkään sellaista. Selkeä merkki - Nick asuu Kanadassa.
Seuraavaksi näin metsässä hirven. Oikeastaan en nähnyt elävää hirveä, vaan Hirven hengen, joka katsoi tiiviisti minuun. Tiesin, että Nickin tulee saada hirvirumpu. Erään perimätiedon mukaan on kahdenlaisia shamaaneja: poroshamaaneja ja hirvishamaaneja. Poroshamaaniksi ryhdytään, jos yhteisössä ei ole ketään shamaanin tehtäviä hoitamaan. Hirvishamaaniksi synnytään ja siihen kutsutaan, halusitpa tai et. Hengille ei voi laittaa vastaan.
Näin unessa millainen rummusta tulee: leppäkehä, kolmiomainen ja kalvossa kuviointi.
Oli loppukesä tai alkusyksy.
Sain nahan talven aikana, metsästyskaudella.
I wanted to tell you how an individual drum is born. The basic process is always the same - details vary. Nick gave again his permission to share this tale - thanks a lot, Nick!
In the beginning I had this strong feeling that he should have also another drum. I was supposed to make that for him. Walking with my dog and thinking about the matter I saw something unexpected: a PetroCanada labelled barrel on the side of this small road in the middle of the Finnish woods. I never had seen such barrel before. It was a clear sign: Nick lives in Canada and the word "barrel" could be substituted with word "drum" in some cases...
The next thing I noticed was a moose in the forest. Or actually it wasn't a real, live moose but the Moose Spirit gazing at me closely. I knew Nick was going to get a moosedrum. According to an old tradition there are two kinds of shaman: the reindeer shaman and the moose shaman. You can become a reindeer shaman if there is no one else to take the shamans duty in the community. A moose shaman is born and called to this commitment by the spirits - willing or not.
I was shown in a dream how the drum should be: a triangular hoop made of alder, the skin painted with a special design.
It was the end of the summer or early autumn.
I got hold of the skin in the winter, during the hunting season.
Ja tältä nahka näytti, kun olin aloittanut sen puhdistamisen lihoista, rasvoista ja kalvoista.
And this is how the skin looked like while I was scraping off the meet and the fat.
Kaapimisen, johon minulla meni useita päiviä koiran istuessa uskollisesti vieressä makupalojen toivossa, jälkeen nahka jäi pakkaseen odottamaan kevättä ja jäiden lähtöä.
Kun ilma oli lämmennyt riittävästi, vein painavan vuodan rantaan likoon. Tällä kertaa laitoin sen tynnyriin.
After the scraping, which took me several days - dog watching me optimistic and waiting for delicious treats - the hide was left in the cold and snow waiting for the spring and ice to melt from the lake.
When it was warm enough I took the heavy hide to the lake shore to be soaked. This time I placed it into a barrel.
Nahka sai liota viileässä vedessä joitain viikkoja. Vaihdoin veden säännöllisesti estääkseni pahimman löyhkän. Yleensä heitän nahan järveen, jossa vesi virtaa vapaasti. Hirven nahka on märkänä painava ja todella tuskallinen nostaa ylös - siksi tynnyri.
The skin was left to soak in the cool water for some weeks. The water was changed regularly to avoid stinking. Usually I throw the skins into the lake where the water runs free. The moose skin is very heavy when wet and a agony to pick up from the lake - that's why the barrel.
Kun nahka oli näskääntynyt riittävästi ja karvat alkoivat irrota, nypin ne irti käsin. Pidempi näskääminen helpottaisi työtä, mutta haju on todella ikävä. Tähänkin vaiheeseen sain kulutettua päiviä... Käteni eivät kestä kylmää ja niveliäni särkee yksitoikkoinen repiminen.
After the hide had rotten enough to make the hair come off I plugged it by hand. If I have left it to rotten for a longer time the task would have been easier - but the smell would be terrible. I spent days with this... My hands don't like the cold and my joints ache from the monotonous plugging.
Lopulta sain nahan kuivumaan. Oli kevät.
At last I could hang the skin to dry. It was spring.
